Tässä tekstissä käsittelen muistiinpanokokoelman ylläpitämistä. Tämä on jatkoa ensimmäiselle blogitekstilleni, jossa pohdin syitä kirjoittaa muistiinpanoja ja kerroin siitä, miten teen muistiinpanoja.

Aktiivinen kirjoittaminen tuottaa muistiinpanoja runsaasti, jolloin ongelmaksi muodostuu muistiinpanojen unohtuminen arkistoihin. Niiden kirjoittamisen jälkeen niihin ei välttämättä edes tule palattua.

Tämä muistiinpanojen hyödyntämiseen liittyvä ongelma on erityisesti niillä, jotka hakevat omista muistiinpanoistaan pidemmän ajan hyötyä. Muistiinpanokokoelma on hyödyksi erityisesti niille, jotka jatkavat samojen aihepiirien parissa vuosia. Esimerkiksi tutkijat voivat hyötyä oman muistiinpanokokoelman ylläpitämisestä. Myös tutkielmaa tekevä opiskelija voi kartuttaa omaa tietopankkiaan tämän menetelmän avulla.

Ytimessä muistiinpanokortit

Muistiinpanokokoelmani muodostaa kaksi erilaista muistiinpanotyyppiä. Ensinnäkin kerään kirjoista ja artikkeleista omin sanoin tehtyjä kirjallisuusmuistiinpanoja. Näitä on tarkoitus säilyttää sellaisenaan ja selata niissä olevia muistiinpanoja myöhemmin.

Toiseksi täytän muistiinpanokokoelmaani aihepiirittäin kertyvillä muistiinpanoilla. Tällaiset muistiinpanot muodostavat muistiinpanokokoelmani suurimman osa. Niitä voisi kuvailla luonnoksiksi, joiden sisältö ja muoto on jatkuvasti muutoksessa.

Tarkoituksena ei ole edes kesyttää sitä kaaosta, joka muistiinpanokokoelmastani löytyy. Ennen kaikkea yrityksenä on antaa mahdollisuus sattumille ja oivalluksille kun erilaiset tiedonlähteet kohtaavat toisensa. Sosiologi C. Wright Mills (1959/2015) kuvaa tätä muistiinpanojen yhdistämisestä syntyvää oivaltavuutta seuraavasti:

Kuten olen jo todennut, kaikkein konkreettisimmillaan yksi tapa saada mielikuvitus liikkeelle on järjestellä muistiinpanot uudelleen. Yksinkertaisesti vain tyhjennät aikaisemmat erilliset kansiosi sekoittaen niiden sisällöt ja lajittelet ne uudelleen. Yritä tehdä se enemmän tai vähemmän rennosti. Se, kuinka usein ja kuinka perusteellisesti järjestelet muistiinpanosi uudelleen, riippuu tietysti tutkimusongelmista ja niiden kehittymisestä. Toimintatavat ovat joka tapauksessa näin yksinkertaisia. Tietenkin mielessäsi on useita ongelmia, joiden kanssa työskentelet aktiivisesti, mutta yritä myös olla passiivisesti altis aavistamattomien ja suunnittelemattomien yhteyksien oivaltamiselle. - C. Wright Mills

Muistiinpanokokoelman ytimessä on siten muistiinpanokortit, joista kirjoittaja voi ammentaa ajatuksia uusiin teksteihinsä. Esimerkiksi sosiologi Niklas Luhmann kertoo runsaan julkaisumääränsä syntyneen hänen muistiinpanokokoelmansa avulla, jota hän kutsuu nimellä Zettelkasten. Hänen metodinsa ytimessä ovat yksittäiset muistiinpanokortit, joita Luhmann itse säilytti kenkälaatikoiden tapaisissa “liukukoteloissa” (slip boxes). Näihin muistiinpanokortteihin hän oli kirjoittanut tekstiä, jota hän pystyi suoraan käyttämään hänen uusissa kirjoituksissaan.

Niklas Luhmannin digitoituun Zettelkasteniin voi käydä tutustumassa täällä (saksaksi).

Muistiinpanokorttikokoelmaa leimaa henkilökohtaisuus. Aikaisemmat kokoelmaan kirjoitetut muistiinpanot muistuttavat meitä myös asioista tekstin ulkopuolelta ja tämä voi saada yllättävästikin mielikuvituksen lentämään. Muistiinpanojen seassa tapahtuva uudelleenkirjoittaminen ja muistiinpanokokoelman selaaminen voi tuottaa oivalluksia ja uusia ideoita niin nykyisiin kuin uusiin kirjoitusprojekteihin.

Omasta muistiinpanokokoelmasta voi ajan kanssa syntyä pätevä keskustelukumppani, joka muistuttaa jo nykyhetkessä unohdetuista ajatuksista. Tämä auttaa kokonaisvaltaisemman käsityksen saamisessa ja näin edistää omaa asiantuntijuutta aiheesta.

Digitaaliset muistiinpanokortit

Aikaisemmin muistiinpanokortteja raapustettiin neulakorteille ja muille paperilappusille. Näitä kirjoittajat säilyttivät kenkälaatikoissa tai vastaavissa. Nykyisin on onneksi saatavilla omien muistiinpanojen järjestelemiseen tarkoitettuja tietkoneohjelmia, joiden avulla oman kokoelman luominen on pitkäjänteisempää ja helpompaa.

Itse suosin muistiinpanokokoelmani ylläpitämisessä Obsidiania, joka on saanut inspiraatiota Luhmannin Zettelkasten-metodista.

Pidän Obsidianissa erityisesti siitä, että se tallentaa muistiinpanot tekstitiedostoina. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että muistiinpanoja on helppo myös jatkossakin siirrellä paikasta ja ohjelmasta toiseen.

Obsidian myös mahdollistaa nopeat haku- ja linkkaustyökalut, joiden avulla on mahdollista selata läpi muistiinpanoja. Voin kirjoittaa muistiinpanojen sisään linkkejä, jotka vievät toisiin muistiinpanoihin. Näin hiljalleen muistiinpanokokoelmani raapustukset verkottuvat, joka helpottaa eri asioiden yhdistämistä ja muistamista eri asiayhteyksissä.

Lisäksi Obsidianissa on mukava kirjoittaa. Tekstiä on helppoa siirrellä muistiinpanosta toiseen ja minkäänlaiset tekstin formatoinnit tai vastaavat eivät ole siirtelemistä haittaamassa. Lisäksi Obsidianissa saa kätevästi monta ikkunaa auki, jolloin voin kätevästi kirjoittaa artikkelia samalla selaten toisessa ikkunassa muistiinpanokokoelmaani.

Lisää lukemista muistiinpanokorteista

C. Wright Millsin johdatus muistiinpanotekniikkaan kirjan Sosiologinen mielikuvitus (1959/2015) liitteessä Intellektuaalinen ammattitaito.

Niklas Luhmannin kaksi Zettelkasten-metodiin johdattelevaa artikkelia käännettynä englanniksi löytyy täältä.

Sönke Ahrensin (2017) teos How to Take Smart Notes on hyvä johdatus Niklas Luhmannin muistiinpanotekniikkaan.

Umberto Econ klassikko How to Write a Thesis sisältää myös luvun muistiinpanokorttien hyödyntämisestä tutkimuksessa. Eco pitää muistiinpanokortteja investointina, jotka maksavat itsensä takaisin.

Suomalainen blogiteksti Zettelkasten-metodista (jmkorhonen.fi).

Lisää tietoa ja linkkejä Zettelkastenista: https://zettelkasten.de.

Myös Obsidian ohjelman sivustolla aktiivinen Zettelkasten-yhteisö.